kalapaikka.net KALASTUSKOHDE

Kymen-Ruotsalaisen yhteislupa-alue

  ASIKKALA PÄIJÄT-HÄME FINLAND

x

KALAPAIKKA.NET LUPAKAUPPA

Taydelliset sivut maksutta kaupanpäälle

Lunastamalla kalastuslupasi kalapaikka.net kalastuslupakaupasta saat käyttöösi maksuttomana lisäpalveluna sivustoilla paljon mielenkiintoisia lisäpalveluja mm:

  • Virtaamat ja vedenkorkeus
  • Tietoja kalaistutuksista ja vedenlaadusta
  • Syvyyskartat, ilmakuvat, kohdevideot yms.

Lupakaupastamme voit hankkia mm. lähes kaikkien kalastajien tarvitseman valtion kalastonhoitomaksun vuodelle 2020.

Hanki lupia - tunnukset 0 €

Onko lupasi jo kunnossa? Voit myös ostaa täydelliset sivut käyttöösi myös erikseen.

Osta tunnukset 4,9 €

Yhteislupa-alueen istukaslajeina ovat kuha, siika, taimen sekä ankerias.   Luontaisia saalislajeja ovat ahven, hauki, made, muikku sekä kuore.  

Sallittuja kalastusmenetelmiä ovat alueella heittokalastus, perhokalastus sekä uistelu. Kalastuskohteen palveluvarustukseen kuuluvat veneenlaskuluiska sekä majoitus kohteen rannalla.

Hydrologisia tietoja - Kymen-Ruotsalaisen yhteislupa-alue

* Voit seurata tämän hetken tilannetta alta kohdasta Vesitilanne.

Kalastusluvat Kymen-Ruotsalaisen yhteislupa-alue

Kausi:Koko vuosi 
Hinta Kesto / lisätiedot
Luparyhmä: Kaikki
7 €vrk / Ei saaliskiintiötä
15 €viikko / Ei saaliskiintiötä
40 €vuosi / Ei saaliskiintiötä
Kohdenluvan lisäksi kaikki 18-64-vuotiaat tarvitsevat voimassaolevan valtion kalastonhoitomaksun vuodelle 2020.

Hanki kalastonhoitomaksu vuodelle 2020tästä

Luvanmyyjät Kymen-Ruotsalaisen yhteislupa-alue

Kalastussäännöt Kymen-Ruotsalaisen yhteislupa-alue

Sallitut kalastusmenetelmät

Heittokalastus, perhokalastus sekä uistelu.

Kalastuslain mukaiset pyyntimitat ja rauhoitukset

Taimen Vähintään cm
Rasvaevällinen 64º00N Eteläpuolisissa sisävesissä sekä meressä
 
Näytä Leveyspiiri
 
Rasvaevällinen 64º00N - 67º00N välissä olevissa sisävesissä cm
 
Näytä Leveyspiiri
 
Rasvaevällinen 67º00N pohjoispuolisissa sisävesissä cm
Rasvaeväleikattu cm
Sellaisesta purosta tai lammesta, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä, pyydetty taimen enintään senttimetriä.
Joessa ja purossa
Harjus Vähintään cm
67º00N Eteläpuolella cm
 
Näytä Leveyspiiri
 
67º00N Pohjoispuolella cm
Meri
67º00N Eteläpuolella
Järvilohi Vähintään cm
cm
Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistöissä
Joessa ja purossa .
Lohi Vähintään cm
cm
Leveyspiirin 63º30 N pohjoispuolella Perämeressä cm
 
Näytä Leveyspiiri
 
Joessa ja purossa .
Kuha Vähintään cm
Koko Suomi cm
Nieriä Vähintään cm
Inarinjärvi cm
Vuoksen vesistö cm
Kuolimossa ja Saimaassa Puumalansalmen ja Vuoksenniskan välisellä alueella sekä muualla Vuoksen vesistössä .
Siika Vähintään cm
Mereen laskevassa joessa ja purossa
Nahkiainen Vähintään cm
Rapu Vähintään cm
Jokirapu, täplärapu ja kapeasaksirapu (Astacus leptodactylus)
Kirjolohi ja muut lajit Vähintään cm

 Vedenkorkeus:

Kymen-Ruotsalaisen yhteislupa-alue uutisia

Lähistön uutisia

Ravustuskaudesta odotetaan keskimääräistä tai jopa hyvää

 15.07.2019
Ravustuskausi alkaa sunnuntaina 21.7. kello 12. Etelä-Suomessa rapusaaliiden arvioidaan olevan vähintään kohtalaisia heti kauden alusta lähtien. Keski-Suomen vaiheilla kauden alku voi olla heikompi ja pohjoisempana parhaat sa...


Ravustuskausi käynnistyy vaihtelevasti eri vesistöissä

 18.07.2018
 Ravustuskausi alkaa lauantaina 21.7. kello 12. Syvissä ja tuulille alttiissa järvissä naarasrapujen kuorevaihdot ovat myöhässä ja parhaat saaliit saadaan todennäköisesti heinä-elokuun vaihteessa. Ete...


Odotettavissa hyviä muikkusaaliita etelässä, pohjoisessa heikompia

 10.07.2018
 Muikku on sisävesiemme tärkein talouskala. Luonnonvarakeskuksen (Luke) muikkuseurannan vuoden 2018 tuloksista käy ilmi vahvat muikkukannat Länsi-Suomen järvissä ja heikommat saaliit Oulun korkeudelta pohjoiseen. ...


Jokelankosken mittapato kunnostettu

 19.12.2018
 Teuronjoessa sijaitseva Hollolan Jokelankosken betoninen mittapato on saatu kunnostettua. Tie- ja vesirakennushallituksen hydrologinen toimisto rakensi vuonna 1970 betonisen mittapadon virtaamamittauksia varten. Pato on vuotanut ja vaikeuttanut...


Hoitokalastuksen vaikutukset näkyvissä Mikkelin alapuolisessa vesistössä

 29.05.2019
 Mikkelin alapuolisella Saimaalla tehdään hoitokalastusta viidettä vuotta peräkkäin keväisenä rysäpyyntinä. Tämän vuoden saalistavoite, 36 tonnia särkikalaa, ollaan saavuttamassa. Hoito...


Etelä-Savon vesiä hoidetaan ja kunnostetaan

 16.04.2019
Etelä-Savon järvien tilaa kohennettiin vuonna 2018 hoitokalastuksella ja vesikasveja niittämällä. Särkikaloja pyydystettiin mm. Mikkelin alapuolisella Saimaalla, Rantasalmen Pienellä Raudanvedellä ja Joroissel&...


Summanjoen Sahakosken kalataloudellinen kunnostus päättynyt

 10.07.2018
 Summanjoen Sahakosken kunnostus on valmistunut.  Vaellusesteen poistuttua kalat ja muut vesieliöt pääsevät nousemaan Summanjoen yläosaan ja Sippolanjokeen. Suunnitelma padon muutostöistä on tehty Kaakkois...

Vanhemmat lähistön uutiset


Kalkkistenkosken kunnostussuunnitelma valmistui

 04.03.2014
  Kalkkistenkosken kunnostuksen tavoitteena on lisätä merkittävästi järvitaimenen poikasille soveliasta elinympäristöä. Äskettäin valmistuneen suunnitelman mukaan koskeen ra...


Täplärapukannat vahvoja ja poikastuotanto erinomainen

 17.07.2012
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) vuodesta 2006 jatkuneiden saalisseurantojen mukaan viime rapukaudelta vesiin jäi paljon ravustettavaa. Kevään koeravustusten perusteella tänä kesänä syntyi vahva vuos...


Hämeen täpläraputuotanto kasvaa edelleen

 04.05.2011
Hämeestä on kehittynyt 1990-luvun alussa aloitettujen laajamittaisten täplärapuistutusten myötä maamme tärkein täplärapujen tuotantoalue. Myös moni ammattikalastajista saa ravuista lisäansiota. A...


Rapumertojen odotetaan täyttyvän

 23.05.2010
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen RKTL:n mukaan järvissä riittää ravustettavaa tänä kesänä......


Etelä-Päijänteen kosteikot kommenttivaiheessa

 21.09.2009
Etelä-Päijänteeltä löytyi viime kesän kartoituksissa paljon hyviä ja mielenkiintoisia kosteikkokohteita, joiden perustamiseen ja hoitoon viljelijät voivat hakea maatalouden ympäristötukia. Monivaikutt...


Hämeen täpläraputuotanto kasvussa

 30.05.2011
Hämeestä on kehittynyt maamme tärkein täplärapujen tuotantoalue. Ansioravustusta olisi mahdollista lisätä lähes kaikilla alueen suurilla järvillä....


Villitaimen on unohdettu uhanalainen

 07.10.2009
Tainonvirralla Sysmässä on aloitettu taimenen koekalastukset. Koekalastuksen tarkoituksena on kartoittaa uhanalaisen Päijänteen villitaimenen kantaa. Taimenen pelastustoimiin liittyy myös liiallisen verkkopyynnin ehkäise...


Etelä-Päijänteen kosteikkoyleissuunnitelma on valmistunut

 14.01.2010
Äiniönjoen, Asikkalanselän ja Päijänteen eteläosan valuma-alueet kattavassa monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnitelmassa esitellään yhteensä 37 erilaista kosteikkokohdetta. Ne eivät kata yli 4...


Lahden Alasenjärven ja Nastolan Sylvöjärven välisen järviketjun vedenkorkeuksiin parannusehdotuksia

 01.02.2012
Hämeen ELY-keskus ja Lahden seudun ympäristöpalvelut ovat selvittäneet viime vuoden aikana Lahden Alasenjärven ja Nastolan Sylvöjärven välisen järviketjun vedenkorkeuksien ja virtaamien nykytilan sek&au...


TE-keskus jakoi Kanta-Hämeeseen, Pirkanmaalle ja Päijät-Hämeeseen puoli miljoonaa euroa kalastuskort

 06.05.2009
Hämeen ELY-keskus ja Lahden seudun ympäristöpalvelut ovat selvittäneet viime vuoden aikana Lahden Alasenjärven ja Nastolan Sylvöjärven välisen järviketjun vedenkorkeuksien ja virtaamien nykytilan sek&au...


Kuha suosituin kalaistukas Hämeessä ja Pirkanmaalla

 24.06.2009
Hämeen maakuntien vesiin istutettiin v. 2008 kaloja ja rapuja vajaan 900 000 euron arvosta. Tästä Pirkanmaan maakunnan osuus oli noin 55 %, Päijät-Hämeen 23 % ja Kanta-Hämeen 22 %. Istutuksiin käytettiin suunni...


Hämeen kalatalousyksikön Uutisrysä 2/2007

 27.12.2007
Hämeen maakuntien vesiin istutettiin v. 2008 kaloja ja rapuja vajaan 900 000 euron arvosta. Tästä Pirkanmaan maakunnan osuus oli noin 55 %, Päijät-Hämeen 23 % ja Kanta-Hämeen 22 %. Istutuksiin käytettiin suunni...


Tainionvirta palaa ajassa taaksepäin

 04.07.2009
Tainionvirran koskien kunnostus on kääntymässä loppusuoralle Itä-Hämeessä. Hartolasta Päijänteelle laskevaan jokireittiin palautetaan vuosien varrella mm. tukinuiton tieltä raivattuja kivikko...


Odotukset rapukaudelle varovaisen toiveikkaita

 13.07.2015
 Viileän ja tuulisen alkukesän vuoksi vedet ovat lämmenneet tavanomaista hitaammin ja rapujen kuorenvaihdot ovat myöhässä, mikä saattaa heikentää rapusaaliita kauden alussa. Luonnonvarakeskus (Luke) t...


Arrakosken voimalaitokseen rakennettava kalatie

 12.06.2014
 Vaasan hallinto-oikeus ei muuttanut Etelä-Suomen aluehallintoviraston 20.12.2012 antamaa lupaa Padasjoella sijaitsevan Arrakosken voimalaitoksen pysyttämiseen ja lisäkoneiston rakentamiseen.   Päätöksest...


Suurissa muikkujärvissä vähintään keskinkertaisesti muikkuja

 09.07.2015
 Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan muikkuja kuoriutui keväällä 2014 selvästi enemmän kuin edellisvuonna. Nyt tätä toisella elinvuodellaan olevaa muikkua on runsaasti muun muassa Etelä-Saimaassa, Pihlajave...


Porvoonjoen vesistöalueen yläosan kunnostuksen esisuunnittelu on alkanut Lahden seudulla

 17.11.2011
Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on aloittanut Porvoonjoen vesistöalueen yläosan kunnostuksen esiselvityksen marraskuun alussa. Porvoonjoen yläosan vesistöalueeseen kuuluvat Porvoonjoen yläosa...


Täplärapukantojen vaihtelua osataan ennustaa

 23.01.2015
Täplärapusaaliin määrässä on suurta vaihtelua, jota voidaan ennustaa talven tulosta: Poikkeuksellisen aikaisin tulleen talven jälkeisenä kesänä syntyy vähän tai ei lainkaan poikasia. Tämä näkyy saaliiden notkahduksena 4 vuoden kuluttua. Talven tul...


Länsi-Suomen ja Lapin muikkujärviltä odotettavissa hyviä saaliita – muualla paikoin heikompaa

 06.07.2017
 Luonnonvarakeskuksen (Luke) muikkuseurannan mukaan keväällä 2016 kuoriutuneista muikunpoikasista selviytyi pyyntikokoisiksi keskimääräistä enemmän Länsi-Suomessa ja Lapissa, mutta Itä-Suomessa j...


Muikku säätelee siian runsautta ja kasvua Päijänteen Tehinselällä

 21.06.2012
Päijänteen Tehinselkä on yksi eteläisen Suomen merkittävimpiä troolikalastuksen keskittymiä. Muikku on Päijänteen yleisveden ammattikalastajien tärkein saalislaji, mutta myös siian merkitys on aj...

Kymen-Ruotsalaisen yhteislupa-alue Videot

Kymen-Ruotsalaisen yhteislupa-alue Istutukset

Kymen-Ruotsalaisen yhteislupa-alue kohdeistutukset

Saat tietoja kohdeistutuksista käyttöösi kirjautumalla sivuille

Hanki tunnukset täydellisille sivuille

Kymen-Ruotsalaisen yhteislupa-alue Kuvat


 
Saat kuvat käyttöösi kirjautumalla sivuille

Hanki tunnukset täydellisille sivuille

Kymen-Ruotsalaisen yhteislupa-alue kartat ja ajo-ohjeet


 

Onko vesi kirkasta vai ruskeaa?

Mihin suuntaan vedenlaatu on kehittynyt? Veden värin lisäksi voit seurata vesistön rehevyystason kehitystä.

Saat nämä tiedot käyttöösi maksuttomana lisäpalveluna lunastamalla kalastuslupasi kalapaikka.net kalastuslupakaupasta. Kaupasta saat hankittua mm. lähes kaikkien kalastajien tarvitseman valtion kalastonhoitomaksun vuodelle 2020.

Hanki lupia - tunnukset 0 €

Osta tunnukset 4,9 €

Auringon ja kuun nousu- ja laskuajat

Sunrise=Auringonnousu, Sunset=Auringonlasku, Moon Rise=Kuunnousu, Moon Set = Kuun lasku, AM=Aamupäivä,PM=Iltapäivä